Siperianhusky
  Kennel Gegwen
  Kennelit
  Agility
  Kuva-galleria
  A-pentue
  W-pentue
  G-pentue
  Koiravaljakkosafarit

   

Burya et Grep
Polar Speed Burya &
Polar Speed Grep
Epechi
Wintry Epechi
Ayweret
Gegwen Ayweret
Aroywylin
Gegwen Aroywylin
Anoken
Gegwen Anoken
Vekku
Gegwen Weniwen
Jäkkis
Gegwen Watap
Vilivili
Gegwen Wilwil
Hopsu
Gegwen Wylgil
Pyry
Dacabe Polar Wind
Ketku
Gegwen Gichiwetki
Napsu
Gegwen Giteneng
Igor
Igor

Kennel Gegwen

Siperianhuskyt ovat olleet ykkösharrastukseni vuodesta 1989. Koirat tulivat elämääni yllättäen. Olin hiljattain asettunut asumaan maalle ja aloin kaivata koiraa kaverikseni. Mutta millaista? Halusin koiran, jonka kanssa voisi harrastaa jotain. Jossain törmäsin sitten muutamaan siperianhuskyyn ja siperianhuskyharrastajaan, ja päässäni napsahti: tämä se taitaakin olla minun juttuni...

Varsin pian alkoi minustakin tuntua siltä, että siperianhuskyja tarvitaan vähintään kaksi. Jo ensimmäistä pentua kotiinnoutaessa sovittiin kasvattajan kanssa, että muutaman kuukauden kuluttua tullaan hakemaan toinen. Ja niinhän siinä sitten kävi kuten monelle muullekin uudelle huskyn omistajalle, että niitä pentuja tuli vielä kolmas ja neljäskin.

Siperianhusky on arktinen rekikoira ja ainoa järkevä tapa tarjota huskylaumalle tarpeeksi liikuntaa ja aktiviteettia on valjastaa ne reen eteen, lumettomana aikana kärryn tai mönkijän eteen. Ajokausi alkaa syyskuussa säiden viilennyttyä ja jatkuu pitkälle kevääseen. Kesällä huskyt lomailevat ja nauttivat lämmöstä sekä auringosta kuten me ihmisetkin. Elämä huskyjen kanssa ei ole kuitenkaan pelkkää valjakkoajoa. Tottelevaisuus- ja agilitykoulutus kuuluvat päivittäisiin rutiineihimme kuten myös kaikenlainen leikki ja ilakointi juoksutarhassa.

Vuosien mittaan harrastuksesta on kasvanut pikkuhiljaa elämäntapa. Ennen talvet olivat välttämätön paha liian lyhyiden kesien välissä, nyt ne ovat vuoden kohokohtia, joihin valmistaudutaan koko muu vuosi. Lomat maailman metropoleissa ovat vaihtuneet enemmän ja vähemmän erähenkisiin leireihin ja kilpailumatkoihin, jotka ovatkin olennainen osa rekikoiraharrastusta.

Kilpailujen ainoa tavoite ei ole voitto. Yhteiset harjoitukset kuten kilpailutkin tarjoavat mahdollisuuden testata koirien rekikoiraominaisuuksia ja luonnetta. Ja mikä tärkeintä, ne tarjoavat lisäksi mahdollisuuden viettää laatuaikaa samanhenkisten ystävien seurassa, vaihtaa kokemuksia ja samalla oppia lisää niin koirista kuin koiraharrastamisestakin, ehkä jotain jopa omasta itsestään ja rajoistaan.

Omana mielenkiinnon kohteenani on kuitenkin enemmän koiravaljakkoretkeily: niin yksin kuin yhdessä ystävien tai vaikkapa asiakkaidenkin kanssa.

Ihanteenani on siperianhusky, joka toimii paitsi kilpavaljakossa myös retkeilyajossa urattomassakin maastossa Lapin haastavia olosuhteita unohtamatta. Lisäksi huskyn on oltava hyväluontoinen ja helpostikäsiteltävä, ja sen verran miellyttämisenhaluinen, että se taipuu muihinkin harrastusmuotoihin. Arvostan erityisesti koiria, jotka ovat osoittaneet osaamisensa rekikoirien käyttökokeessa.

Tällä hetkellä (syksy 2010) kennelissämme on 14 siperialaista: Kaikki 13 aikuista ovat mukana säännöllisissä valjakkoajotreeneissä, ja Igor-pentunen seuraa harjoituksia sivummalta ja silloin tällöin sovittelee valjaita.

Miksi Gegwen?

Gegwen (äännetään [geewen]) on tšuktšin kieltä ja tarkoittaa lehtikuusta. Kotipihallamme kasvaa muutamia lehtikuusia ja koska siperianlehtikuuset, siperianhuskyt ja itäsiperialainen tšuktšien kansa tavallaan kuuluvat yhteen, tuli kennelnimeksi Gegwen.

Missä Gegwen kennel sijaitsee?

Asumme 30 km Tampereen eteläpuolella Vesilahden kunnassa pienessä Saarikunnan kylässä. Saarikunta ei ole huono ympäristö siperianhuskyharrastukselle. Kotipihasta pääsee liikkeelle valjakolla niin sulan kuin lumisenkin maan aikaan ja lähiseudun metsäautotiet, järvenjäät ja saaret tarjoavat retkeily- ja harjoittelumaastoja mukavasti. Etelä-Suomen märät ja jäiset, välillä kokonaan lumettomatkin talvikelit toki haittaavat harrastusta ja aina joskus on lähdettävä etsimään lunta Itä-Suomesta tai Lapista.
Foto © Erkki O. Mäkelä, Pasi Kallinen, Lauri Lahtinen, Outi Salminen, Tomi Virola, Vuokko Liimatta, Merja Laine, Riku Kylmäkoski, Paula Kouki, Tomi Niemi, Hannu-Pekka Rask, Pertti Liukkonen, Soili Niskanen, Minna Nurmi, Anitta Kainulainen ja Ari Mäkelä. Suuri kiitos kaikille, jotka olette luovuttaneet valokuvia käyttööni!
Copyright © 1994−2011